Leikkaukset vaikeuttavat kirjastojen perustehtävää
Kansalaisten vapaa ja yhdenvertainen pääsy tietoon ja kulttuuriin on yksi demokratian peruspilareita. Siten se on myös osa kirjastojen kivijalkaa.
Hallituksen 860 000 euron rahoitusleikkaus kirjastojen vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuesta heikentää kansalaisten mahdollisuutta tietoon ja kulttuuriin. Ostotuki on myös olennaisen tärkeää pienten kustantamoiden elinvoiman kannalta, ja kustantamot tekevät erittäin tärkeää kulttuurityötä.
Kirjastot avoimena, maksuttomana ja turvallisena tilana lisäävät kansalaisten kiinnittymistä yhteisöön. Se on yhteiskunnallisen aktiivisuuden edistäjä ja kulttuurien kohtaamispaikka. Kirjastojen merkitys lukutaidon edistäjänä on merkittävä ja kiistaton.
860 000 euroa on valtion talousarviossa vähän, mutta kirjastoille se merkitsee suurilta osin vähälevikkisen laatukirjallisuuden karsimista kirjaston tarjonnasta. Se tarkoittaa tällöin myös selkokielisen kirjallisuuden merkittävää vähentymistä. Selkokirjat ovat tärkeitä esimerkiksi ikääntyneille tai lukijoille, joilla on lukihäiriö, muistisairaus tai muu syy joka tekee yleiskielisten kirjojen lukemisesta vaikeaa tai mahdotonta. Ne ovat tärkeitä myös heille, joilla suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Jälleen palataan kirjastojen perustehtävään eli kansalaisten avoimeen pääsyyn tietoon ja kulttuuriin.
Yleisradion uutinen leikkauksesta: https://yle.fi/a/74-20061647