Liity jäseneksi

Korkeakouluharjoittelut auttavat opiskelijoita löytämään oman paikkansa työelämässä

Korkeakouluharjoittelu on yksi parhaista väylistä päästä kiinni oman alan töihin. Opinnoista hankittu tieto ja osaaminen toimii vakaana pohjana tulevalle työelämälle, mutta käytännön opit ja taidot opitaan vasta työssä. Korkeakouluharjoittelu on äärimmäisen tärkeä mahdollisuus opiskelijalle valmistautua edessä olevaan työelämään ja saada tietoa käytännön työstä omalta alalta.

Harjoittelusta kantautuvat kokemukset ovat yhtä monipuolisia kuin harjoittelupaikat. Yksikään harjoittelu ei ole samanlainen, vaan kokemus muodostuu harjoittelijan aiemmasta osaamisesta, kiinnostuksen kohteista, suoritetuista työtehtävistä ja työnantajasta. Työnantajalla on olennainen rooli onnistuneen harjoittelukokemuksen luomisessa. 

Tehtävien mitoittaminen vaatii työnantajalta pelisilmää sekä ymmärrystä, että harjoitteluun tuleva opiskelija on harjoittelija eikä valmis alansa ammattilainen vuosien työkokemuksella. Harjoittelijalle tulee antaa vastuuta siten, että hän pääsee haastamaan ja kehittämään itseänsä työtehtävien parissa. Häntä ei tule rinnastaa täysin kokeneeseen työntekijään, sillä harjoittelun aikana opiskelijan on tarkoitus oppia ja soveltaa aiemmin oppimaansa.

Oikeanlaisten ja monipuolisten työtehtävien tarjoaminen on yksi tärkeimmistä seikoista onnistuneessa harjoittelussa

 Harjoittelussa opiskelija voi löytää itseään kiinnostavia työtehtäviä tai itselleen parhaiten sopivia työtapoja. Opiskelija voi myös ymmärtää millaisiin työtehtäviin ei koe sopivansa. Opiskeluystäviltäni olen saanut kuulla kommentteja molemmista vaihtoehdoista. Toiset ovat innostuneet työstään niin, että ovat harjoittelun päättymisen jälkeen jääneet harjoittelupaikkaan vakituisiksi työntekijöiksi. Toiset taas ovat olleet onnellisia ymmärtäessään, että heille voisi sopia paremmin toisenlaiset työtehtävät- tai tavat.

Harjoittelu opintojen yhteydessä haastaa jaksamisen

Harjoittelun sovittaminen opintojen yhteyteen ei ole itsestään selvää. Minulle avautui mahdollisuus suorittaa ensimmäinen korkeakouluharjoitteluni tänä keväänä kolmannen opiskeluvuoden lopulla, ja sen yhteydessä yritin selviytyä vielä parista kurssista sekä kandidaatintutkielmasta. Kurssit sain suoritettua loppuun asti, mutta kandidaatintutkielma jäi odottamaan harjoittelun päättymistä. Täysi työaika maanantaista perjantaihin tunnin suuntaansa kestävän työmatkan kanssa vaati veronsa. Oman jaksamisen ehdoilla päätin keskittyä tutkielman kirjoittamiseen vasta, kun ehdin siihen oikeasti panostaa. Korkeakouluharjoittelu on työtä, josta palautumiseen kuluu jokaisella yksilöllisesti aikaa. Toki monella jaksamista voi työpäivän jälkeen riittää vielä opiskeluunkin. On kuitenkin tärkeä tunnistaa, että kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen esseiden kirjoittaminen tai artikkeleiden lukeminen voi tuntua hyvinkin raskaalta, eikä opintojen eteneminen harjoittelun aikana ole välttämättä varmaa.

Palkallisen harjoittelun avulla kohti oman alan asiantuntijuutta

Korkeakouluharjoittelussa tehty työ on työtä, josta kuuluu maksaa asianmukainen korvaus. Mielestäni jokaisesta harjoittelusta tulisi maksaa vähintään minimipalkaa, sillä myös opiskelijalla on oikeus saada korvaus tehdystä työstä, vaikka hän ei olisikaan täysin valmis alansa asiantuntija. Asianmukaisen korvauksen maksamisella työnantaja voi osoittaa arvostavansa tulevaisuuden osaavaa työvoimaa.

Kaiken kaikkiaan niin opiskelijoiden kuin työnantajienkin on tärkeää ymmärtää, että harjoittelut ovat korvaamaton osa opiskelijan matkaa kohti oman alansa asiantuntijuutta. On jokaisen etu, kun harjoittelija saa toteuttaa ja kehittää itseään työpanosta arvostavassa ympäristössä, eikä se tee hallaa työnantajankaan maineelle, kun sana hyvästä harjoittelupaikasta kiirii.

Katariina Jortikka 
puheenjohtaja, Hallat ry 

P.S. Opiskelija millaisia kokemuksia sinulla on harjoittelusta kunnassa? Vastaa kyselyymme harjoittelusta kunnassa tästä.

Jaa sivu: