Uusi kirjastolaki muuttaisi kelpoisuusvaatimuksia

Opetus-ja kulttuuriministeriön ehdotus uudeksi kirjastolaiksi näki päivänvalon toukokuun puolessa välissä. On mielenkiintoista, että lakia valmistelleen ryhmän ehdotuksesta on nyt kulunut yli kuukausi, mutta lakiesitystä ei ole saatu vielä lausunnoille. Toisaalta juhannukselta alkavat kesälomat ovat totutusti vilkasta lausuntopyyntöaikaa.

Mutta lakia valmistelleen työryhmän ehdotusta on luettu kirjastoväen piirissä tarkkaan. Eniten keskustelua on herättänyt linjaus, jolla aiemmat informaatioalan opintoihin nojaavat kelpoisuusvaatimukset korvattaisiin asiantuntijatehtävissä pääsääntöisesti soveltuvalla korkeakoulututkinnolla. Informaatioalan koulutusta saaneita pitäisi kirjastoissa olla ”riittävä määrä”.

Ehdotus jättää paljon kysymyksiä. Mitä tarkoittaa pääsääntöisesti? Mikä on soveltuva korkeakoulututkinto kirjastohoitajalla? Paljonko on riittävä määrä kirjastoalan koulutusta saanutta henkilöstöä?

Lakiehdotuksen kirjaus siitä, että ”osaava henkilöstö on tulevaisuudessakin yleisten kirjastojen toiminnan laadun keskeinen edellytys” näyttäytyy siis kelpoisuusvaatimusten osalta hieman ristiriitaiselta. Yhtälailla lakiehdotukseen on kirjattu edellytys ”kirjastohenkilöstön aiempaa laajemmasta ja syvemmästä ohjauksellisesta osaamisesta sekä tieto- ja kulttuurisisältöjen tuntemuksesta ja hallinnasta”. Uskoisin tällaisen osaamisen edellyttävän korkeakoulututkintoa useammin kuin vain pääsääntöisesti.

Lakiehdotuksen kelpoisuusvaatimusten perusteeksi on kaivettu myös tasa-arvokortti. Ajatellaan, että avaamalla kirjastojen kelpoisuusvaatimukset myös miehet kiinnostuvat kirjastotyöstä. Sinänsä toki huomioitavaa, että sen kerran kun maan hallitus innostuu lainsäädäntöhankkeidensa tasa-arvovaikutuksista, ollaan kiinnostuneita miesten asemasta.

Voi olla, että kelpoisuusvaatimuksien helpottaminen ja soveltuvat korkeakoulututkinnot ovat hyvä asia suurissa kirjastoissa, joissa rekrytointeja voidaan kohdentaa moniammatillisempaan suuntaan. Tarvitaan kenties osaamista nuorisotyössä, tietotekniikassa tai vaikkapa pedagogiassa. Toisaalta pienemmissä kirjastoissa kirjastonjohtajan korkeakoulutus on saattanut korostua esimerkiksi tietopalvelussa, ja tämä osaaminen on varmistettu juuri kelpoisuusvaatimusten kautta.  Kun jatkossa haetaan kirjastonjohtajalle seuraajaa ”pääsääntöisesti soveltuvalla korkeakoulututkinnolla”, miten määritellään silloin ”hyvä perehtyneisyys yleisten kirjastojen tehtäviin ja toimintaan”?

Ei ehdotus suinkaan täysi susi ole. Siinä on paljon hyviäkin asioita, kuten esimerkiksi kirjaukset kirjaston käyttäjien velvollisuuksista, kirjaukset maksuttomasta varaamisesta ja velvollisuus kuulla kuntalaisia kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä. Silti pitäisi muistaa, että kirjaston palvelut tekevät siellä työskentelevät ihmiset. Kirjasto- ja informaatioalan korkeakouluopintoihin nojaavalla osaamisella on nimittäin synnytetty maailman hienoin kirjastolaitos.

Ja sitä laatua on helpompaa pitää yllä kuin rakentaa uudelleen.

Julkaistu 21.06.2016

Jussi Näri

Jussi Näri

on liiton toiminnanjohtaja. Hämeenlinnalainen kahden pienen pojan isä pitää kiinni hyvästä hallinnosta ja arvostaa suomalaista kirjastolaitosta ylitse muiden.

Takaisin ylös
© 2017 Kumula