Pelkkiä huonoja vaihtoehtoja

SAK:n hallitus hyväksyi tänään yhteiskuntasopimuksen. Asia nytkähti siis hieman eteenpäin, mutta edessä on vielä vaikeat neuvottelut SAK:n liittojen kanssa. Asiaa ei helpottanut Elinkeinoelämän keskusliiton vaatimus SAK:laisten liittojen kattavasta mukanaolosta.

Akava on ollut puheenjohtajansa Sture Fjäderin johdolla alusta pitäen hyväksymässä yhteiskuntasopimusta. Tällöin vältettäisiin hallituksen uhkaus pakkolakien täytäntöönpanosta. Yhdessä sovittua on pidetty parempana kuin pakottamalla aikaansaatuja palkanalennuksia.

Yhteiskuntasopimuksen ytimessä ovat vastikkeeton työajan lisääminen sekä mittavat leikkaukset erityisesti julkisen sektorin lomarahoihin. Samalla sovittaisiin myös nollakorotuksista ja kasvatettaisiin työntekijöiden vastuuta palkasta maksettavista sivukuluista.

Yhteiskuntasopimuksesta uutisoitaessa on hieman unohtunut, että tarjolla ei ole oikeastaan ollut kuin huonoja vaihtoehtoja. Puolentoista miljardin lisäleikkaukset ja pakkolakien heikennykset niin työn tekemistä kuin työstä sopimista koskevaan lainsäädäntöön, sairausajan palkkaan ynnä muut leikkaukset tai sitten yhteisesti sovitut palkkatason alentamiset. Vähän kuin kysyisi että haetko vitsan itse vai hakeeko joku muu?

Yhteiskuntasopimusta pidetään monesti myös hyvänä. Ei se ole hyvä. Se on vain kahdesta pahasta pienempi. Yksittäisen jäsenen kannalta palkanalennus kirpaisee yhtä paljon riippumatta minkä nimen alla se toteutetaan.

Yhteiskuntasopimuksen kustannusvaikutukset puraisevat näet kaikista kipeimmin julkisen sektorin pienipalkkaisia naisia, myös meidän jäseniämme. Mikäli yhteiskuntasopimus edestakaisin pallottelusta huolimatta vielä toteutuu, tulisi nämä ryhmät huomioida tarkoin kun tulevaisuuden TES-neuvotteluissa väännetään tekstikysymyksistä.

 

 

 

Julkaistu 07.03.2016

Jussi Näri

Jussi Näri

on liiton toiminnanjohtaja. Hämeenlinnalainen kahden pienen pojan isä pitää kiinni hyvästä hallinnosta ja arvostaa suomalaista kirjastolaitosta ylitse muiden.

Takaisin ylös
© 2018 Kumula