Lausunto uudesta kirjastolaista

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry pitää lakiuudistusta pääsääntöisesti onnistuneena. Kiitämme opetus- ja kulttuuriministeriötä tärkeän uudistushankkeen läpiviemisestä ja kiitämme ministeriötä myös lakiehdotusta valmistelleen työryhmän kokoamisesta.

Olemme kuitenkin pahoillamme siitä, ettei lakiehdotusta luonnostelleen työryhmän kokoonpanoon otettu henkilöstöjärjestöjen edustajia siitä huolimatta, että lakiehdotus sisältää merkittäviä muutoksia kirjastoissa työskentelevien asiantuntijoiden ja ammattilaisten kelpoisuusvaatimuksiin. Henkilöstöjärjestönä pitäydymme lausunnossa kirjastotyötä ja henkilöstöä koskeviin teemoihin.

  1. Kirjastojen käyttösäännöt

Kirjastoille tulee taata riittävät ja juridisesti kestävät mahdollisuudet puuttua muita kirjaston asiakkaita häiritsevään käyttäytymiseen. Kannamme myös huolta varsinkin pienemmissä kirjastoissa työskentelevän henkilöstön työturvallisuudesta. Esimerkiksi pienissä kirjastoissa ilta-aukioloaikoina henkilöresurssit ovat tiukilla, jolloin henkilöstön mahdollisuudet puuttua turvallisuusuhkiin ja häiriökäyttäytymiseen ovat usein pienet.

Kirjastojen käyttösääntöjen kirjaaminen lakiin on tervetullut uudistus, joka perustelee tarkemmin kirjastojen henkilöstön mahdollisuutta puuttua häiriökäyttäytymiseen.  Jo aiemmin kirjastojen henkilöstö on voinut omien käyttösääntöjensä perusteella kehottaa asiakasta poistumaan kirjastosta tai määrätä asiakkaan käyttökieltoon. Kirjaston käyttökiellolla puututaan kuitenkin kansalaisen perusoikeuksiin rajoittamalla julkisen palvelun käyttöä tai pääsyä julkisiin tiloihin, mikä on kestämätöntä ilman laintasoista sääntelyä. Kun käyttökielto langetetaan jatkossa kuntalain 365/1995 mukaisesti, on seuraamuksen langettaminen säännelty niin kirjaston asiakkaan kuin viranhaltijan oikeusturvan kannalta riittävällä tasolla.

  1. Kelpoisuusvaatimukset ja kirjastojen johtaminen

Kirjastojen kehittäminen on vaativaa asiantuntijatyötä. Kehittämistyötä tehdään kuitenkin paikallisesti eri puolilla maata, kun sille on luotu avoin ilmapiiri, innovatiivisuutta tuetaan ja kehittämistä resursoidaan. Se ei siis voi olla yksin kirjastolaissa esitetyn kehittämiskirjaston vastuulla. Siksi sille tulisikin keksiä parempi nimitys.

Kirjastoissa työskentelevän henkilöstön kelpoisuusvaatimusten heikentäminen vaarantaa myös kirjastoissa tehtävän kehittämistyön jatkumisen. Kirjastojen asiantuntijatehtävissä toimivilta edellytetään tulevaisuudessa entistä laajempaa ymmärrystä ja näkemystä kirjastojen toimintaympäristöstä ja sen tulevaisuudesta. Tässä viitekehyksessä kirjastojen johto- ja kehittämistehtävissä työskentelevältä viranhaltijalta edellytetään vahvaa kykyä nähdä ja jäsentää kuntasektorin haasteita. Kirjastojen odotetaan jatkossa myös vastaavan yhä tehokkaammin kuntalaisten kasvavaan palvelutarpeeseen. Näin ollen lakiehdotuksen epämääräinen kirjaus ”riittävästä määrästä kirjastoalan koulutuksen saanutta ja muuta henkilöstöä” on omiaan vaarantamaan osaamispohjan, jolla maamme kirjastoja kehitetään. Lakiehdotuksen monitulkintainen kirjaus ei takaa sitä, että asiantuntijatyöllä on vähintäänkin nykyisen tasoinen merkitys kirjastotyössä. Edellytämme myös, että kirjastoa johtavalla viranhaltijalla on ylempi korkeakoulututkinto sisältäen myös kirjasto- ja informaatioalan perus- ja aineopinnot (min. 60 op),  ja että asiantuntijatyössä edellytetään aina korkeakoulututkintoa, ei vain pääsääntöisesti.

Lakiesityksen mukaisesti ”kunnalla tulee olla mahdollisuus rekrytoida henkilöstöä aiempaa joustavammin kunnan tilanteen ja tarpeiden mukaisesti”. Toisaalta kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaadittaisiin virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys yleisten kirjastojen tehtäviin ja toimintaan. Jos siis lakiesityksen tavoitteena on joustavoittaa kirjasto- ja informaatioalan rekrytointia, tulisiko kunnan kirjastolaitosta johtavan virkaan valittavalta edellyttää sanotunlaisia vaatimuksia joko yleisten tai tiedekirjastojen tehtävistä tai toiminnasta?

  1. Lakiesityksen vaikutukset

Tulevaisuuden kunnassa kirjasto ja kulttuuri ovat entistä merkittävämmässä roolissa. Esitys uudeksi kirjastolaiksi valmistaa kirjastolaitosta myös toimintaympäristön muutokseen. Lakiesitys painottaa kirjaston merkitystä yhteisöllisyyden ja kuntalaisten yhteistoiminnan keskuksena toimien samalla paikallisdemokratian ja kansalaisvaikuttamisen kiihdyttäjänä.

Kannamme kuitenkin huolta kirjastojen yhdenvertaisuudesta muuttuvalla kuntakentällä. Valmisteltu lakiesitys avaa kunnille mahdollisuuden määritellä vapaammin oman kirjastolaitoksensa toimintaa. Tiukassa taloustilanteessa se valitettavan usein on merkinnyt säästöjä sieltä, missä ei juuri ole enää mistä ottaa eli kirjasto- ja kulttuuritoimesta. Kirjastoverkon supistaminen heikentää kirjastopalvelujen saavutettavuutta. Lakiesityksen kelpoisuusvaatimusten muutokset puolestaan vaarantavat osaamispohjan, jolla yhdenvertaisia ja samantasoisia kirjastopalveluja on tuotettu kaikille kansalaisille.

Lakiesitykseen kirjatuilla tasa-arvovaikutuksilla emme näe olevan juurikaan kosketusta todellisuuteen.

Helsingissä 23.9.2016

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n hallituksen puolesta

Jussi Näri

toiminnanjohtaja

Julkaistu 23.09.2016

Takaisin ylös
© 2018 Kumula