Liity jäseneksi

Opetusministeri eksyi hakijasumaan

Helmikuun alkupuolella opetusministeri Krista Kiuru (sd.) julkisti hallituksen aikomuksen lisätä lähivuosina reippaasti korkeakoulujen aloituspaikkoja. Tavoitteena on, että 4-5 vuoden aikana lisättäisiin jopa 3000 aloituspaikkaa joka vuosi. Luvut kuulostavat hurjilta varsinkin kun  Akavan mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 40 000 korkeasti koulutettua työtöntä. Suomen kansallinen tavoite 30-40-vuotiainen korkeasti koulutettujen määrässä on myös jo saavutettu.

Taustalla on ministeri Kiurun huoli Suomen koulutustason putoamisesta ja korkeakouluopintojen myöhäisestä aloittamisesta verrattuna muihin OECD maihin. Kiurun mukaan ”makaava suma” pitäisi purkaa, sillä nyt se rasittaa julkista taloutta. Väestön osaamisen kasvattaminen ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen ovat toki hyviä tavoitteita, mutta laajaa harkintaa tarvitaan. Olennaista olisi selvittää tulevaisuuden työntekijätarve, eikä keskittyä tämän hetkisen suman purkamiseen keinolla millä hyvänsä. Nopeista toimista ilman perinpohjaista selvitystä voi tulla ongelmia, sillä myös korkeakoulutetuista työttömistä saattaa syntyä julkista taloutta rasittava ”suma”.

Tälläkin hetkellä on toki aloja, joilla on työvoimapulaa, mutta tuhansien työntekijöiden määrän lisääminen kuulostaa liialliselta. Aloista, joille aloituspaikkoja oltaisiin lisäämässä, ei ole vielä tarkkaa tietoa. Ehdotettuja aloja ovat esimerkiksi kauppatieteet ja oikeustiede.  Tämä on erikoista, koska esimerkiksi lakimiesten työttömyys on viimeaikoina noussut nopeasti.  Jäsentemme omilla koulutusaloilla, hallintotieteissä, kunta-alalla ja kirjasto-alalla koulutusmäärien lisääminen toisi vain negatiivisia vaikutuksia. Hallinnon ja kirjastoalan tehtävien lisääntyminen ei ole lähitulevaisuudessa todennäköistä, pikemminkin päinvastoin.

On muistettava myös yliopisto- ja ammattikorkeakoululaitosten kasvavien lisäresurssien tarve. Mistä resurssit jos opiskelijamäärät kasvavat? Nykymallinen opetus, joka tähtää pois massaluennoista, vaatii jo itsessään enemmän opettajien työpanosta. Samaan aikaan vaatimukset opettajien tutkimustyön lisäämiselle kasvavat, mistä resursseja sekä tutkimuksen lisäämiselle että suuremman opiskelijamäärän opetukselle? Suurempi sisäänottomäärä ja helpompi sisäänpääsy voi tarkoittaa heikommin motivoituneiden opiskelijoiden lisääntymistä.

Jaa sivu: