Liity jäseneksi

Kyllä töissäkin saa olla kivaa

Ovatko pomot oikeasti liian lepsuja? Tarkoittaako positiivisuus työpaikalla ongelmien lakasemista maton alle? Ihmettelemme Helsingin Sanomien 25.11 juttua työelämästä ja johtamisesta, ja haluamme tuoda esiin oman näkemyksemme johtamisesta ja keskijohdon asemasta.

Sunnuntain 25.11. Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa haastateltiin organisaatiopsykologi Pekka Järvistä. Toimittaja Tanja Vasaman jutusta piirtyy kuva kaiken nähneestä 65 -vuotiaasta yrityskonsultista, jonka mukaan nykyiset pomot ovat liian lepsuja.

Työntekijät eivät suostu tekemään kuin itseä kiinnostavia töitä, ja kritiikki johtaa todennäköisimmin saikuttamiseen.

Vasaman jutussa: ”Valta on liukunut henkilöstölle, koska henkilöstö pystyy käyttämään sellaisia menetelmiä, että he joko nostavat metelin julkisuuteen tai jäävät sairauslomalle. Esimiehet ovat tulleet hirveän varovaisiksi.”

Koska en itse kyennyt tunnistamaan monia Järvisen esittämiä näkemyksiä, haluaisin tuoda esiin muutaman näkökulman asiantuntijaorganisaation johtamisesta vuonna 2018.

Se, että työpaikasta halutaan tehdä viihtyisä ei tarkoita epärealistista suhtautumista työhön. Päinvastoin. Työntekijöiden merkityksellisyyden kokemukset ja hyvä henki työpaikalla ovat tärkeitä motivaation ja tuloksen luojia.

En myöskään allekirjoita Järvisen ylenkatsovaa suhtautumista nuoriin työntekijöihin.  Päinvastoin, nuoret ovat usein todella osaavia, motivoituneita ja ahkeria, eivätkä vierasta ns. tylsiäkään tehtäviä, vaan hahmottavat kokonaisuuden ja kaikkien työtehtävien merkityksen.

Järvisen näkemys on leimaava ja kertoo ennemmin hänen omasta suhtautumisestaan nuoriin asiantuntijoihin. Tällaiselle työelämän vastakkainasettelulle ei ole mitään tilausta.  


Suuremmaksi ongelmaksi näkisin nykyisen pätkätyökulttuurin, jossa työntekijä elää jatkuvassa epävarmuudessa ja kuormittuu yrittäessään antaa kaikkensa turvatakseen seuraavan työpätkän saamisen. Toisessa päässä taas pitkään työelämässä ollut työntekijä kuormittuu, koska yrittää kaikin voimin vastata muuttuneen työelämän vaatimuksiin ja kehittää osaamistaan uusia vaatimuksia vastaavaksi.


Samalla konsultti näkee työyhteisön ongelmana liiallisen positiivisuuden, jolloin ongelmat lakaistaan maton alle. Tai kuten Järvinen jutussa toteaa: ”Työelämä on nykyisin kuitenkin niin vaativaa, että erimielisyyksiä, ristiriitoja ja ongelmia tulee väistämättä. Jos työpaikalla on korostettu voimakkaasti ihmissuhteita, erimielisyyksien puinti saattaa mennä henkilöihin, kun pitäisi analysoida työntekijöitä”.

Tästäkin olen eri mieltä. Päinvastoin, työelämä on muuttunut huomattavasti paremmaksi siitäkin huolimatta, että kiire ja vähäiset resurssit kuormittavat entistä enemmän entistäkin pienempää joukkoa julkisen sektorin asiantuntijoita ja esihenkilöitä.

Asioihin puututaan nykyisin entistä hanakammin, on varhaisen puuttumisen malleja, varhaista tukea, johtamiskoulutettuja esihenkilöitä ja ylipäätään asioista pystytään keskustelemaan niiden oikeilla nimillä. Jo oman työurani aikana olen saanut huomata muutoksen siinä, että asioita pyritään hoitamaan nimenomaan työasioina ja entistä ratkaisukeskeisemmin.

Oikea johtamisen ongelma on mieluummin Järvisenkin sivuama työn kasvava kuormitus sekä keskijohdon ristiriitainen asema ylemmän johdon toiveiden täyttäjänä ja toisaalta työntekijöiden hyvinvoinnin puolustajana.

Keskijohdossa työskentelevät ovat usein paitsi tehtäväkenttänsä parhaita asiantuntijoita, myös todella tunnollisia ja työhönsä intohimolla suhtautuvia. '

Siksi onkin sääli, että törmäämme liian usein keskijohdon osalta työssäjaksamisen ongelmiin, sillä liian usein näissä tehtävissä vastataan organisaatioiden arjen sujumisesta puutteellisilla resursseilla ja vailla ilman ylemmän johdon tukea. Lähiesihenkilö saattaa huolehtia kaikkien muiden paitsi omasta jaksamisestaan.

Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työssäjaksamisen edistäminen on koko organisaation tehtävä. Hyvä työilmapiiri on motivoiva, kannustava ja saa jokaisen loistamaan. Ei se tarkoita, että ongelmat olisi lakaistu maton alle. On ihan hyväksyttävää, että töissäkin on kivaa.

 

Salla Palmi-Felin

Salla Palmi-Felin

Hallituksen puheenjohtaja

sallapalmifelin@gmail.com

040 592 8071

Jaa sivu: