Liity jäseneksi

Kaupungin viestintä ulkoisen shokin aiheuttamassa kriisissä - tapaus Savonlinna

Iina Tunkkari palkittiin gradusta Kumulan apurahalla 2020. Blogissa Iina kertoo gradunsa löydöksistä.

"Kuntien toimintaympäristön kompleksisuus korostuu nyky-yhteiskunnassa. Millaista on kunnan toiminta muuttuvassa maailmassa? Näistä lähtökohdista aloitin graduprosessini. Etenkin kuntien elinvoimaan liittyvät kysymykset ovat olleet pinnalla viime vuosien aikana ja kuntien elinvoimaa voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta.

Elinvoimaan liittyy kunnan kyvykkyys uudistua, johon puolestaan liittyy muutosten ja kehityssuuntien sovittaminen osaksi kuntaa. Jotta voidaan vaikuttaa kunnan elinvoimaan, täytyy siis tunnistaa ympäristön muutokset sekä sopeuttaa ja kehittää kunnan toimintaa niiden mukaisesti. (Sallinen 2017, 3.) Kunnan elinvoimaan ja toimintaympäristöön vaikuttavat esimerkiksi alueellinen supistuminen sekä alueelliset shokki-, häiriö- tai kriisitilat, joihin kuntien on osattava vastata ja sopeutua eri keinoin.

Gradussani käsittelen kuntien viestintään, maineeseen ja markkinointiin liittyviä kysymyksiä tilanteessa, jossa kunta on kohdannut ulkoisen shokin aiheuttaman kriisin. Kunnat kohtaavat erilaisia kriisejä, jotka voivat liittyä muun muassa onnettomuuksiin, palvelukatkoihin, väkivallan tekoihin, maineeseen, työtaisteluihin tai epidemioihin. Gradussani tarkasteltavana kriisinä on hitaasti kehittyvä ja maineeseen liittyvä kriisi. Tutkimuskysymysten ytimessä on kaupungin viestinnällisiin toimiin liittyvät näkökulmat kriisin aikana. Lisäksi gradussa tarkastelen sitä, miten kriisin koetaan vaikuttavan kaupungin maineeseen ja markkinointiin.

Ulkoinen shokki kriisin aiheuttajana

Graduni tapaustutkimuksen aiheeksi valikoitui tilanne, jossa Itä-Suomen yliopisto päätti siirtää opettajankoulutuksen Savonlinnasta Joensuuhun. Tapaus oli merkittävä sekä Savonlinnan kaupungin että Etelä-Savon maakunnan kannalta ja vuonna 2016 Savonlinnan kaupungin väkiluvun arvioitiin laskevan tapauksen vuoksi noin 5,5 prosenttia.

Tapahtumaketjuna tapausta voidaan pitää hyvänä esimerkkinä ulkoisesta shokista, joka on aiheuttanut kriisin. Sen avulla voidaan tarkastella, miten kaupunki on viestinyt kriisin aikana. Graduni aineisto muodostui Helsingin Sanomien ja Itä-Savon uutisartikkeleista, pöytäkirjadokumenteista sekä tapauksen avainhenkilöiden haastatteluista.


Iina Tunkkari Savonlinnassa

Lobbaus kaupungin kriisiviestinnän välineenä

Tarkastelen gradussani siis kaupungin viestintää, mainetta ja markkinointia kriisin aikana. Viestinnän osalta keskeisimpänä tutkimustuloksena on, että lobbaus on yksi kriisiviestinnän keino tilanteessa, jossa alue kohtaa ulkoisen shokin aiheuttaman kriisin. Vaikka lobbausta ei pidetäkään perinteisenä kriisiviestinnän keinona, tutkimuksen perusteella lobbaus voi olla myös sitä. Verkostojen merkitys ja henkilökohtaiset tapaamiset päättäjien kanssa korostuvat lobbauksessa myös kriisitilanteissa. Jotta kaupungin lobbaus voisi onnistua kriisissä, sen täytyy tehdä jatkuvaa toimintaympäristön luotausta ja olla valmis reagoimaan muutoksiin nopeasti.

Kriisitilanteissa ominaista onkin, että tilanteet vaativat nopeaa reagointikykyä. Kuten lobbaustutkija Jaatinen (2003, 54) mainitsee: ”Mitä aikaisemmin lobbaaja osallistuu keskusteluun tai päätöksentekoon, sitä enemmän se voi vaikuttaa lopputulokseen.” Tämän vuoksi kaupungin on äärimmäisen tärkeää analysoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Jos muutoksia ei osata huomioida ajoissa, toimintaympäristön tapahtumiin ei pystytä niin helposti vaikuttamaan. Kaupungin toiminnan ajoituksen tärkeyttä, toimintavalmiutta ja valppaana oloa voidaan siis korostaa.

Maineen kannalta keskeisimpänä tuloksena on, että kriisin koetaan vaikuttavan maineeseen negatiivisesti, mutta kriisin myötä kaupungin koetaan saavan myös sympatiaa muilta kunnilta ja alueilta. Nämä tulokset olivat melko odotettavissa olevia, mutta etenkin sympatian saamisen korostuminen on huomion arvoinen asia. Maineen osalta uutisoinnin sävyn koettiin olevan avainasemassa, sillä uutisoinnin kautta kaupungin tilanne ja tarina leviävät. Markkinoinnin osalta keskeisimpänä havaintona on, että kriisin koetaan antavan sysäyksen suunnitelmallisemmalle kaupunkimarkkinoinnille. Voidaan siis olettaa, että kaupunkien täytyy panostaa enemmän esimerkiksi asukas- tai yrityshankintaan kriisin jälkeen, jotta kaupungin elinvoima pystytään säilyttämään.

Jatkotutkimusaiheita niin viestinnän, maineen kuin markkinoinninkin saralta

Graduni jokaisesta kolmesta osa-alueesta löytyy vielä paljon jatkotutkimusaiheita. Kriisitutkimuksessa ylipäänsä keskitytään usein suuriin ja äkillisiin kriiseihin, jotka liittyvät esimerkiksi luonnonkatastrofeihin tai muihin vastaaviin. Kuntasektorin näkökulmasta todennäköistä kuitenkin on, että kriisi on hitaasti kehittyvä, kaupunkiin suuresti vaikuttava kriisi: esimerkiksi juuri suuren toimijan lähteminen alueelta. Tällaisilla tapauksilla on iso merkitys kunnan toimintaan ja tämän vuoksi vastaavanlaisia tapauksia tulisi tarkastella enemmänkin joko viestinnän, kaupunkimaineen tai kaupunkimarkkinoinnin näkökulmista. Päällimmäisenä ja mielenkiintoisimpana jatkotutkimusaiheena pidänkin markkinoinnin tutkimista kriisiä ennen, kriisin aikana ja kriisin jälkeen. Tätä olisi mielenkiintoista tarkastella nimenomaan kuntasektorin näkökulmasta."

Sallinen, S. (2011). Elinvoimainen kunta. Helsinki: Suomen Kuntaliitto

Jaatinen, M. (2003). Lobbaus. Yritys yhteiskunnan vaikuttajana. Helsinki: Talentum

Iina Tunkkari

Iina Tunkkari

Hallintotieteiden maisteri

Jaa sivu: