Liity jäseneksi

Kannanotto: Kirjastotyöntekijät osaavat innostaa lapsia lukemaan

Osaavan kirjastoalan henkilöstön tarve on tärkeää erityisesti suomalaisten lukutaidolle.

Julkaistu Helsingin Sanomissa 22.12.2019.

Keväällä 2019 Helsingin pääkirjasto Oodi valittiin maailman parhaaksi uudeksi yleiseksi kirjastoksi. Suomi oli hetken The New York Times -lehden etusivulla, The Guardianissa, Forbesissa ja lukuisissa muissa kansainvälisissä medioissa. Kirjasto toi Suomelle julkisuutta, jollaista jokainen brändityöryhmä tavoittelee. Esiin nousivat avoimuus, sivistys, tasa-arvo ja lukutaito.


Kirjasto on paljon muutakin kuin pelkkä rakennus. Kirjasto on myös palveluita ja kokoelmia.

Kirjasto on paljon muutakin kuin pelkkä rakennus. Kirjasto on myös palveluita ja kokoelmia. Meillä on edelleen yli 700 yleistä kirjastoa, joissa tuotetaan laadukkaita kirjastopalveluja kuntalaisille. Kirjasto käyttää kunnan talousarviosta keskimäärin yhden prosentin.

Kirjastoissa kokoelman hinta voi olla satojatuhansia euroja, ja sen kehittäminen edellyttää korkeakoulututkinnolla hankittua osaamista ja ymmärrystä. Kokoelman kehittämiseen vaadittavasta osaamisesta maksetaan noin 2 400 euroa kuukaudessa.

Avoimet ja monipuoliset kirjastojen kokoelmat ovat osa avointa yhteiskuntaa, jossa sananvapaus ja pääsy tietoon ovat perusarvoja. Sananvapaus ei ole vain lehdistön asia. Myös kirjastot tukevat kokonaisuutta välittämällä sisältöjä kaikkien käyttöön.

Sananvapaus ei ole vain lehdistön asia. Myös kirjastot tukevat kokonaisuutta välittämällä sisältöjä kaikkien käyttöön.
 

Kirjastojen johtajat johtavat ja kehittävät kirjastotyötä. Kirjastonjohtaja vastaa siitä, että kirjastossa on osaavaa henkilöstöä, koululaisia opetetaan kirjaston käyttöön ja heitä innostetaan lukemaan. Senioreille opetetaan digitaitoja.

Palkkaa kirjaston johtamistyöstä maksetaan noin 3 000 euroa kuukaudessa. Muilla toimialoilla tällainen johtamisvastuu ja tehtävät hinnoiteltaisiin paremmin.
 

Muilla toimialoilla tällainen johtamisvastuu ja tehtävät hinnoiteltaisiin paremmin.
 

Osaavan kirjastoalan henkilöstön tarve on tärkeää erityisesti suomalaisten lukutaidolle. Pisa-tuloksista ja lukutaidosta keskusteltaessa usein nostetaan esille peruskoulu. Koulun ja opettajien merkitys lukutaidolle on toki ilmeinen.

Kirjastoverkkoa on karsittu. Kirjastojen käyttöä ja Pisa-tulosten yhteyttä ei ole tähän mennessä tutkittu, mutta kirjastojen lainaus oli kuitenkin suurinta vuosituhannen taitteessa 1995–2005. Samaan aikaan suomalaisten koululaisten Pisa-menestys oli huipussaan.

Vuoden 2018 Pisa-tulokset sen sijaan osoittavat, että lukutaidoltaan heikkojen lasten osuus on kasvanut 8,1 prosentista jo 13,5 prosenttiin. Myös sukupuolten väliset erot lukutaidossa ovat korostuneet, ja vanhempien sosioekonominen asema määrittelee entistä enemmän lasten lukutaitoa.

Tarvitsemme lisää Oodeja Suomeen, jotta kirjastojemme menestystarina saa jatkoa. Siihen ei aina tarvita vau-arkkitehtuuria, mutta siihen tarvitaan osaavaa, motivoitunutta ja kirjastotyöhön sitoutunutta henkilöstöä.

Nykyisellä palkkauksella tällaista kehitystä ei voida taata. Jos menetämme henkilöstön, sitä aukkoa ei paikata komeilla lasiseinillä.

Jussi Näri
toiminnanjohtaja, Kuntien asiantuntijat – Kumula ry

Rauha Maarno
toiminnanjohtaja, Suomen kirjastoseura ry

Jussi Näri

Jussi Näri

Toiminnanjohtaja

jussi.nari@kumula.fi

0400 816 284

Jaa sivu: