Liity jäseneksi

Hyviä uutisia kirjastoille – parempaa vointia suomalaisille

Antti Rinteen johtama viisikko julkisti hallitusohjelmansa Helsingin keskustakirjastossa Oodissa. Asianosaisia voi onnitella onnistuneesta paikkavalinnasta. Se välittää vahvoja viestejä, esimerkiksi: ”tämä joukko välittää julkisista palveluista” ja ”kirjasto on kaikille sopiva paikka”.

Paikkavalinta ei ole pelkkää silmänkääntöä, vaan myös hallitusohjelman teksti on kirjastoille suotuisa.

Osallistava ja osaava Suomi -ohjelman mukaan hallitus huolehtii ”kirjastojen saavutettavuudesta, kirjastoautoista ja kokoelmien monimuotoisuudesta: valtion tuen kirjastoille tulee olla riittävä esimerkiksi pienlevikkisten kulttuurituotteiden hankkimiseen ja kirjastoissa tulee olla aineistoa myös muilla kuin kotimaisilla kielillä”.

Mainituksi tulevat sekä seinät että sisällöt. Saavutettavuus nousee esiin hallitusohjelman muissakin muotoiluissa. Se sisältää kirjastoja ylläpitäville kunnille viestin: kirjasto on lähipalvelu, ei keskitetty kirjavarasto.

Olennainen on myös valtion tukien materiaalihankintoihin liittyvässä lauseessa ”myös”-sana. Hallitus ei edellytä, että kirjastot hankkisivat vähälevikkistä kirjallisuutta, musiikkia ja muuta aineistoa tinkimällä halutuimpien materiaalien hankinnoista. Rahaa on oltava käytössä kysytyimmän lisäksi vähemmän kysyttyyn aineistoon, ja sitä valtio lupaa.

Ohjelmassa mainitaan erikseen, että hallitus parantaa vähälevikkisen laatukirjallisuuden saavutettavuutta. Kirjastoa saavutettavampaa kirjallisuuteen erikoistunutta paikkaa on vaikea keksiä.

Hyvistä kirjastoista halutaan entistä parempia.

Korostamalla kirjastojen tärkeyttä ja lupaamalla rahoitusta Suomen hallitus antaa kuntapäättäjille henkisen velvoitteen: pitäkäähän sitten huolta kirjastoistanne!

Rinteen hallitusohjelma ei anna kirjastojen osalta kunnille keppiä eikä porkkanaa vaan johtaa nykyaikaisesti esimerkin avulla. (Ehkä hallitusneuvottelijoille on tarttunut Oodin hyllyltä matkaan Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja mallia on otettu Vilho Koskelasta?)

Kun vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy ennemmin tai myöhemmin jonkinlaisten maakunnan kaltaisten kokonaisuuksien järjestettäväksi, kirjastojen merkitys kuntien päätöksenteossa kasvaa. Kirjastoista tulee myös entistä tärkeämpi erottautumistekijä, kunnan onnistumisen mittari.

 Eikä kirjastoihin panostaminen ole pelkästään hyvinvointia edistävä vaan myös pahoinvointia vähentävä investointi. Kulttuuripalvelut mutta ennen muuta kirjasto lienevät edullisin tapa edistää kansakunnan koheesiota ja osallisuudentunnetta ja ehkäistä syrjäytymistä.

Kirjojen lukemisen on tutkittu yhdistyvän moniin terveyshyötyihin. Tuntuu ilahduttavasti siltä, että hallitusohjelman nikkaroijat ovat ottaneet nämä tiedot vakavasti ja haluavat rakentaa paremminvoivaa Suomea.

Karo Hämäläinen

Karo Hämäläinen

Kirjailija ja toimittaja

Jaa sivu: