Katsaus vuoden 2016 teemoihin

 

Vuosi 2016 jää mieleen isoista poliittisista yllätyksistä niin Euroopassa kuin Atlantin takanakin. Seuraava katsaus tarkastelee vuoden suurimpia työelämään liittyviä teemoja meillä ja maailmalla.

1. Eroon sääntelystä
Suomessa on jatkunut EU-jäsenyyden alusta alkaen keskustelu siitä, että unioni tuo Suomeen liikaa tarpeettomia direktiivejä. Pian sama sääntelyvastaisuus levisi koskemaan myös kotimaan asioita ja ratkaisuna Suomen kilpailukyvyn parantamiseen alettiin nähdä sääntöjen ja hallinnon vähentäminen. Sipilän hallitus lähti näkyvästi ”norminpurkutalkoisiin” tarkoituksena parantaa yritysten kilpailukykyä. Toistaiseksi norminpurku on keskittynyt suhteellisen pieniin uudistuksiin, kuten alkoholilain löysentämiseen, kauppojen aukioloaikojen vapauttamiseen ja maankäytön lupaprosessien keventämiseen. Yleisessä keskustelussa demokraattisesta järjestelmästä, johon sisäänrakennettuna kuuluu tietty hitaus ja prosessien vaiheittainen eteneminen, on tullut uusi syntipukki työpaikkojen katoamiselle ja vuoden 2008 talousromahduksesta alkaneelle talouskasvun hidastumiselle niin Suomessa kuin muualla maailmassa.

2. Hallinnon ja (poliittisen) eliitin vastaisuus
Sääntelyn vastaisuuden lisäksi trendinä oli poliittisen eliitin vastustaminen. Britannian kansanäänestystä ja Trumpin valintaa edeltäneitä kampanjoita yhdistivät poliittisen järjestelmän ja eliitin voimakas kritisointi ja se, ettei kampanjapuheissa ja lupauksissa pysytelty faktatiedossa. Poliittisten eliittien vastustamisen trendi ei kuitenkaan ulottunut koskemaan yrityseliittiä. Tavallisten amerikkalaisten asialla kampanjassaan ollut Trump valitsi kabinettiinsa kaikkien aikojen rikkaimman joukon päättäjiä ja neuvonantajia, joiden yhteenlasketuksi arvoksi on arvioitu jopa kymmenen miljardia dollaria. Trump on nimitti työministerikseen pikaruokamoguli Andy Puzderin, joka vastustaa pitkään ajettuja liittovaltiotason korotuksia minipalkkaan ja työntekijöiden oikeutta palkalliseen sairaslomaan. Suomessakin liike-elämässä menestyminen ja politiikan ulkopuolelta tuleminen on alettu nähdä meriittinä samalla, kun hallinnon ja perinteisen politiikan prosessien arvostus on laskenut.

3. Oikeusvaltioperiaatteiden kyseenalaistaminen
Tänä vuonna demokraattiset järjestelmät natisivat liitoksissaan. EU otti ensimmäistä kertaa käyttöön nk. oikeusvaltiomekanismin toukokuussa, kun komissio varoitti Puolaa oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Puolan vaalit voittanut konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen lakiuudistukset ovat komission mukaan vaarantaneet perustuslakituomioistuimen aseman ja mahdollisuuden arvioida lakien oikeellisuutta. Kaikki unionin jäsenmaat ovat sitoutuneet oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen EU:n perusperiaatteissa. Suomessakin heräsi loppuvuodesta keskustelu perustuslain noudattamisesta, kun oikeuskansleri kritisoi hallituksen toimintaa siitä, ettei se ole huomioinut perustuslakia riittävästi lakien valmistelussa.

4. Työaikaa pidemmäksi ja yksityistämisen taika käyttöön
Hallitus pyrki Suomessa patistamaan työttömiä töihin ja pitämään työntekijät pidempään töissä. Muutoksien myötä mm. ansiosidonnaisen pituus lyhenee, perhevapailta kertyy vähemmän lomaa ja oikeus sairastaa vuosilomalla tiukentuu. Kilpailykykysopimuksella lisättiin työntekijöiden työaikaa 24 tunnilla vuodessa ilman palkankorotuksia, nähtäväksi jää tehostaako se työntekoa. Asiantuntijat monella sektorilla ovat jo nyt uuvuksissa, kun työntekijöiden määrä vähenee ja vastuut lisääntyvät. Lisäkeinona tehokkuuden ja talouskasvun lisäämiseen on nähty julkisten palveluiden yksityistäminen. Sote-uudistuksella avataan julkiset palvelut yksityisten yritysten kilpailun piiriin ja nähtäväksi jää, miten palveluiden vapauttaminen vaikuttaa hintoihin ja hoitoon pääsyyn eri alueilla.

5. Hallituksen suosio putosi
Hallituksen valinnoissa, etenkin koulutukseen ja perusturvaan kohdistuvien leikkausten kohdalla, riitti tarttumapintaa oppositiolle pitkin vuotta. Lokakuussa vain neljännes (27%) suomalaisista katsoi hallituksen onnistuneen toimissaan vähintään melko hyvin. Myös pääministerin henkilökohtainen suosio laski voimakkaasti. Huolimatta siitä, että hallitus on rummuttanut suomalaisille leikkausten välttämättömyyttä, taitaa suurelle osalle edelleen yhteiskunnan tasa-arvon ja palveluiden ylläpitäminen olla tärkeimpiä mittareita hallituksen toimien arviointiin. Kevään kuntavaaleissa nähdään, puhaltavatko tuulet uuteen suuntaan Suomessa.

6. Laman taittuminen?
Vuoden lopuksi kuultiin myös positiivisia uutisia talousrintamalla, kun valtiovarainministeriö ilmoitti Suomen talouden kasvaneen tänä vuonna 1,6 prosenttia. Suureen juhlaan ei ollut vielä kuitenkaan syytä kasvuennusteen ollessa vasta 0,9 prosenttia seuraavalle vuodelle 2017. Lieneekö siinä syy, ettei hallituskaan vielä innostunut juhlistamaan uutisia ja ottamaan laman taittumisesta kunniaa itselleen.

 

 

 

 

Julkaistu 09.01.2017

Hanna Harrison

Hanna Harrison

Järjestökoordinaattori

Takaisin ylös
© 2017 Kumula