Hyvää uutta vuotta eli vuosi 2016 lyhyesti

Vuoden viimeisenä päivänä on syytä vetää lankoja yhteen ja niputtaa vuoden tärkeimpiä tapahtumia. Paljon on jälleen tapahtunut, päällimmäisenä kenties Iisakin kirkon lailla rakennettu kilpailukykysopimus. Vuonna 2016 aikaan saatu sopimus on kelpo esimerkki siitä, että kun tarpeeksi kauan otsa osuu seinään, antaa jompikumpi ennen pitkää periksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö otsaan koskiksi vielä pitkään.

Maakunta- ja soteuudistusta työnnettiin myös eteenpäin. Välillä kepillä, välillä narulla. Huoli oman kylän sairaalapäivystyksen säilymisestä kävi monilla paikkakunnilla tärkeämpänä kuin suunnitelmat valinnanvapaudesta.

Vuoden 2016 merkittävimmiksi tappioiksi maailmalla kirjataan politiikan toimittajien kyvyttömyys nähdä Brexitiin tai Trumpin valintaan johtaneita virtauksia. Suomessa vastaavantasoiseksi kyvyttömyydeksi kirjattiin Leijonien notkahdus Kanadaa vastaan kevään MM-kisoissa.

Ohessa vielä muutama huomio kuluneesta vuodesta. Niiden myötä kiitoksia kaikille vuodesta 2016, nähdään ensi vuonna!

Kotimaasta:

Juha Sipilän johtama hallitus ryhtyi määrätietoistesti norminpurkutalkoisiin tavoitteena poistaa kehityksen pullonkauloja ja parantaa hallinnon toimivuutta. Kun normitalkoiden perustaa naulattiin lujasti EU-kritiikistä tuttuun byroslaviarummutukseen ja solariumtarkastajin, voitiin sääntö-Suomea ryhtyä urakoimaan ketteräksi. Kehityksen tuloksena kirjastojen ja museoiden kelpoisuusehtoja väljennettiin, kauppaan pääsee vielä kymmeneltä ja marketista saa pian A-olutta. Ensi juhannuksena Suomi ei siis juovu enää alkoholista vaan kansalaisten lisääntyneestä vapaudentunteesta.

Kuluneen vuoden aikana politiikan vaikuttajat yksi toisensa jälkeen on toistellut politiikan olevan rikki. Sitten joku muisti, että meillähän on olemassa valtion käyttöohjeet, pitäisikö sieltä katsoa? Vilkaistiin ja todettiin että perustuslaki nyt on vain oman aikakautensa tuote ja vain sotkee asioita. Eikä tässä mitään päätöksenteon ohjeita tarvita, tosi poliitikko kun ensin ostaa mailat ja vasta sitten opettelee pelaamaan.

Myös sote-uudistus menee harppauksin eteenpäin. Kansalaisten elämänlaatu nousee kohisten, kun käteen lyödään palvelusetelillä valinnanvapaus päättää vuodeksi eteenpäin, mistä kunnan ainoasta terveyskeskuksesta saat hankkia haluamasi hoidon. Nähtäväksi jää, aiheuttaako kaikkivoipaisuuden tunne kuntalaisissa ylilyöntejä.

Ulkomailta

Suomen vientisektori takelteli koko kevätkauden, mutta juhannukseen mennessä jytkysektorilla lähti vienti vetämään, kun Iso-Britannia päätti jytkyn levittämisestä koko maahan. Iso-Britannian Brexit-päätös merkitsi hyvää referenssiä myös Amerikan markkinoille, jossa jytky lanseerattiin näyttävästi marraskuisissa presidentinvaaleissa. Jytkyllä näyttäisi olevan tilausta myös Euroopassa, sillä myös Ranskan Marine Le Pen olisi kiinnostunut valitsemaan meikäläisen jytkyn tulevissa presidentinvaaleissa.

Tallinnan ja Helsingin välisen liikenteen kehittämisen sopimus allekirjoitettiin tammikuussa 2016. Visioissa on välähdellyt jopa merenalainen tunneli Helsingistä Tallinnaan. Rakentamiskokemukset Länsimetrosta ja Olkiluoto 3 -hankkeesta lupaavatkin lapsenlapsenlapsillemme hyviä yhteyksiä manner-Eurooppaan.

Syntyneet:

Keväällä 2016 Suomessa odotettiin jännittyneinä Ruotsin kuningasperheen vauvauutisia. Prinsessojen Victorian ja Sophien perheenlisäykset saivat ansaitusti paljon huomiota. Me puolestaan jännitimme hallituksen ja keskusjärjestöjen ponnistelua kilpailukykysopimuksen pihtisynnytyksessä. Kun huuto oli loppunut ja työmarkkinaosapuolet vetäneet henkeä, oli pöydällä sopimus, joka toi mm. nollakorotukset, lomarahojen leikkauksen ja työajan pidennyksen. Jokohan kohta olisi niiden investointien ja työpaikkojen luomisen aika, vai mitä Suomen Yrittäjät, EK ja EVA?

Kuolleet:

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli Tupo. Vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto jätti sääntömuutoksellaan jäähyväiset Tupolle jo marraskuussa 2015, ei vainajaa ole ihan vielä saateltu työmarkkinapolitiikan multiin. Siitä huolimatta, että syntynyt kilpailukykysopimus näyttää tupolta, puhuu kuten tupo ja käyttäytyy kuin tupo, painamme päämme konsensushengessä ja sanomme EK:n johtaja Ilkka Oksalan perässä että ”tupo on haudattu”.

 

Julkaistu 31.12.2016

Jussi Näri

Jussi Näri

on liiton toiminnanjohtaja. Hämeenlinnalainen kahden pienen pojan isä pitää kiinni hyvästä hallinnosta ja arvostaa suomalaista kirjastolaitosta ylitse muiden.

Takaisin ylös
© 2017 Kumula