Akavan Erityisalojen kuntasektorin lakimies Harri Ikonen 0201 235 343

Akavan Erityisalojen kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari 0201 235 363

– Jäsenemme ovat huolissaan ja ottaneet laajasti yhteyttä. Haluan korostaa, että Akavan strategiassa – jota itse olemme olleet laatimassa – on selkeät kirjaukset siitä, että yhteiskunnan tulee tukea apua tarvitsevia jäseniään, muistuttaa Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja ja Akavan varapuheenjohtaja Salla Luomanmäki.

– Akava haluaa strategiansa mukaan jatkaa hyvinvointiyhteiskunnan tiellä.  Akava näkee myös, että yhteiskunnan tulee kannustaa jokaista ottamaan vastuuta itsestään ja läheisistään. Tämä linjaus ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö heikoista ja sairaista pidettäisi huolta, kuten Fjäderkin artikkelissa toteaa.

– Akava linjaa myös, että kaikille on tarjottava yhdenvertaisesti mahdollisuuksia maksuttomaan koulutukseen. Tämä on meille tärkeä asia. Liittona olemme korostaneet myös muun muassa maksuttomien kirjastopalvelujen merkitystä.

– Akavan Erityisalat korostaa, että uusia luovia keinoja tulee ottaa käyttöön palveluja uudistettaessa. Kunnallista palvelutuotantoa tulee uudistaa käyttäjälähtöisesti rikkomalla perinteisiä toimiala- ja ammattikuntarajoja. Siiloajattelusta tulee luopua ja suosia moniammatillisia ratkaisuja.  Olemme muun muassa esittäneet, että kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen mahdollisuuksia tulee entistä ennakkoluulottomammin hyödyntää syrjäytymisen ehkäisyssä. Esimerkiksi nuorisotyön puolella ei voi liikaa korostaa ongelmien ennaltaehkäisyn merkitystä. Se on paitsi eettisesti kestävää, myös taloudellisesti kannattavaa. Syrjäytymistä tulee ehkäistä kaikin mahdollisin keinoin.

Suomen Kuvalehden artikkelissa ja sen pohjalta virinneessä keskustelussa on käsitelty myös kuntien henkilöstön asemaa ja irtisanomissuojaa muutostilanteissa.

– Muutostilanteita koskeva suoja on edustamillemme kuntasektorin asiantuntija-aloille, kuten hallinnon ammattilaisille, olennaisen tärkeä. Jäsenemme ovat joukkoa, joiden voimin muutokset kunnissa usein käynnistetään, suunnitellaan ja viedään läpi. Muutoksen onnistumiselle on ykkösasia, että henkilöstö voi tempautua mukaan uudistuksiin mahdollisimman turvallisin mielin, Luomanmäki toteaa.

Lisätietoja:
Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat ry
puh: 040 700 7800
salla.luomanmaki(a)akavanerityisalat.fi

Kuntien on vastattava julkisen talouden kestävyysvajeen, ikääntymisen ja kuntapalvelujen kehittämisen haasteisiin. Tämä edellyttää kunta-alan työmarkkinaosapuolten yhteistyötä. Työmarkkinaosapuolet korostavat, että kuntien tuottavuutta ei kestävästi pystytä parantamaan palvelujen laadun, vaikuttavuuden tai työelämän laadun kustannuksella. Tämä tulee ottaa huomioon myös tuottavuutta ja tuloksellisuutta mitattaessa.

KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt pitävät välttämättömänä, että kuntien tuottavuutta ja tuloksellisuutta mitataan sellaisilla tunnusluvuilla, jotka kuvaavat vaikuttavuutta, palvelun laatua, prosessien sujuvuutta ja henkilöstön aikaansaannoskykyä. Vaikuttavuus kuvaa sitä, kuinka kunnan tai palvelun tavoitteet saavutetaan. Palvelun laadun ja prosessien toimivuuden mittarina toimii laadunhallinta. Siihen kuuluvat muun muassa asiakas- ja henkilöstökyselyt, joilla tuotetaan tietoa johtamisen ja kehittämisen tueksi.

Jyväskylän kaupunki on tavoitellut tuloksellisuutta oikealla organisoitumisella ja panostanut henkilöstövoimavarojen hallintaan. Ne ovat myös avain palveluille asetettujen tavoitteiden aikaansaamiseen. Hyvällä henkilöstöjohtamisella on todettu olevan vaikutusta sekä tuloksellisuuteen että henkilöstön työelämän laatuun.

Kunta-alan pääsopijat korostavat hyviä käytäntöjä koskevaa vuoropuhelua ja kokemusten vaihtoa ja muistuttavat samalla, että muutosten toteuttaminen edellyttää yhteistoiminnallisuutta, johon tarvitaan johdon, esimiesten ja koko henkilöstön yhteistä panosta.

Aloite toimintarahasta tuli liiton kunnan neuvottelukunnalta ja asia oli esillä mm. luottamusmiesten tapaamisessa liittokokouksen yhteydessä marraskuussa 2011.

Tuen tarkoituksena on kannustaa osaltaan henkilöstöedustajia järjestämään jäsenillemme tärkeitä tapaamisia työpaikoilla.

Toimintarahaa haetaan liiton asiamiesten kautta. Tarkempi ohjeistus alla.

Henkilöstöedustajien toimintaraha

• Toimintarahan tarkoituksena on tukea Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten jäseniä edustavien luottamusmiesten/-valtuutettujen toimintaa työpaikalla.
• Toimintarahaa käytetään pääsääntöisesti pienimuotoisten jäsentilaisuuksien järjestelykuluihin. Tällaisten jäsentilaisuuksien aiheita voisivat olla esimerkiksi paikallisesti neuvoteltavat palkkauserät, tutustuminen uuteen työ- tai virkaehtosopimukseen, tulossa olevat organisaatiomuutokset tai jokin muu ajankohtainen henkilöstöä koskettava työsuhdekysymys.
• Järjestely- ja tarjoilukuluista korvataan enintään 15 euroa/jäsen/tilaisuus (vuonna 2012).

• Toimintakuluihin pyydetään etukäteen lupa liiton ao. työantajasektorista vastaavalta asiamieheltä. Samalla esitetään selvitys ennakoiduista kuluista. Sektoriasiamiehet valvovat toimintarahan tasapuolista käyttöä. Asiamiesten yhteystiedot löydät sivun lopusta.

• Akavan Erityisalat varaa henkilöstöedustajien käyttörahan budjettiin vuosittain. Kun varattu summa on käytetty loppuun, tällaista toimintarahaa ei kyseiseltä vuodelta enää jaeta.
• Toimintarahoista maksetaan vain Akavan Erityisalojen jäsenten kuluja. Tilaisuuteen voi osallistua myös muiden liittojen jäseniä, mutta heidän kulujaan Akavan Erityisalat ei korvaa.
• Tilaisuuden järjestävän luottamusmiehen/luottamusvaltuutetun ei tarvitse olla Akavan Erityisalojen jäsen.
• Suositeltavaa on käyttää tilaisuuksissa Akavan Erityisalojen edunvalvonta- ja esittelyaineistoja. Näitä saa sektoriasiamiehiltä.
• Luottamusmies tai tilaisuuden järjestäjä maksaa järjestely- ja tarjoilukulut ja laskuttaa liittoa laskupohjalla. Liiton laskupohja löytyy myös liiton nettisivujen dokumenttihausta (laskulomakkeet). Lasku toimitetaan postitse lomakkeessa mainittuun laskutusosoitteeseen ja laskun yhteyteen liitetään
  • kuitit järjestelyjen kustannuksista
  • selvitys tilaisuuden sisällöstä
  • osallistujalista, jossa eriteltyinä liiton jäsenyhdistysten jäsenet.
• Henkilöstöedustajien toimintarahasta tiedotetaan liiton nettisivulla sekä sähköpostitse suoraan niille liiton eri sektoreiden jäsenyhdistysten jäsenille, jotka toimivat liiton jäsenrekisterin mukaan luottamusmiehinä/luottamusvaltuutettuna eri työnantajasektoreilla.

Lisätietoja:

Kuntasektorin asiamies
Jaakko Korpisaari
puh: 0201 235 363
jaakko.korpisaari(a)akavanerityisalat.fi

Tiedot ilmenevät SAK:n, STTK:n ja Akavan TNS Gallupilla teettämästä työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa selvittävästä tutkimuksesta. Henkilökohtaiseen haastatteluun vastasi maaliskuussa tuhat kansalaista. Tulosten luottamusväli on keskimäärin ± 3 prosenttiyksikköä.

Ammattiliittoon liittymisen syistä ansiosidonnainen työttömyysturva sekä palkka- ja työsuhdeturva pitävät edelleen kärkisijoja. Suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenten etujen ajamisessa sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus vaikuttavat järjestäytymisen motiivina paljon tai melko paljon.

– Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella palkansaajien kokeman turvattomuuden vähentämiseen, sanoo tutkimuksen tehnyt toimialajohtaja Juhani Pehkonen TNS Gallupista.

– Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maailmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskunnallisina ”vakuutusyhtiöinä”. Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa.

Tärkeimpänä yksittäisenä syynä kuulua ammattiliittoon pidetään edelleen palkka- ja työsuhdeturvaa, vaikka sen merkitys on laskenut kahden vuoden takaisesta 53 prosentista 45:een. Palkka- ja työsuhdeturva on tärkein jäsenyysperuste kaikissa ammattiryhmissä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan nimeää tärkeimmäksi syyksi 30 prosenttia (26 prosenttia vuonna 2010).

Tuki kattaville työmarkkinasopimuksille

Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien näkemystä siitä, millä tasolla eri työsuhteen ehtoja koskevista asioista pitäisi sopia. Irtisanomissuojasta, sukupuolten tasa-arvosta, luottamushenkilöiden asemasta, muutosturvasta, määräaikaisten työsuhdeasioista sekä palkankorotuksista haluttaisiin sopimuksia keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Näistä erityisesti palkat haluaa entistä useampi sovittavaksi keskusjärjestöissä tai alakohtaisesti.

Työpaikkatasolla sopimisen kannatus on palkkojen osalta pudonnut kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta 12 prosenttiyksiköllä. Alhaisimmillaan luottamus työpaikkakohtaiseen palkkasopimiseen on STTK:laisilla, joista 24 prosenttia kannattaa sitä. Akavalaisista 28 ja SAK:laisista 37 prosenttia pitää työpaikkoja oikeana palkoista sopimisen tasona.

Viime marraskuussa työmarkkinakeskusjärjestöjen solmima raamisopimus saa kansalaisilta hyvän tai tyydyttävän arvion.

Sopimusta piti hyvänä työnantajan kannalta 43, kilpailukyvyn kannalta 40, palkansaajien kannalta 39 ja työllisyyden kannalta 38 prosenttia. Merkillepantavaa on se, että sopimusta ei kovin moni pitänyt huonona miltään osin.

Työperäisen maahanmuuton kannatus lisääntyy, mutta varovaisuutta vaaditaan edelleen

Puolet vastaajista antaisi kaikkien Suomeen asumaan ja työtä tekemään haluavien ulkomaalaisten tehdä niin. Enemmistö haluaa Suomen kuitenkin olevan varovainen ja asettavan selviä rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maahamme muuttaa. Puolet vastaajista uskoo myös, että työvoimapulan ehkäisemiseksi tarvitaan 10–15 vuoden sisällä tuntuvasti ulkomaista työvoimaa.

Lähde: www.akava.fi

Kuntien, kaupunkien ja valtion työnantajakuva on houkutteleva. Julkishallinnon työpaikat koetaan turvallisiksi ja työntekijän asema niissä oikeudenmukaiseksi. Tämä käy ilmi Talentumin Uratie-työnantajamielikuvatutkimuksesta 2012.

Julkishallinto oli tutkimuksessa toiseksi suosituin toimiala, jolla 35 prosenttia kyselyyn vastanneista työssä käyvistä suomalaisista olisi kiinnostunut työskentelemään. Suosituin toimiala oli kaupan ala vain niukasti paremmalla 36 prosentin tuloksella. Myös opiskelijoita kunnat, kaupungit ja valtio kiinnostavat työantajana kolmanneksi eniten.

Kohtuulliset työajat ja joustavuus houkuttelevat

Naisia kiinnostaa erityisesti työskentely koulutusalalla ja julkishallinnossa. Miehiä puolestaan houkuttelee teknologiateollisuus. Tutkimuksen mukaan seitsemän kymmenestä työelämässä olevasta olisi valmis vaihtamaan työpaikkaa, mikäli sopiva paikka osuu kohdalle.

Kunnat, kaupungit ja valtio houkuttelevat erityisesti pysyvillä työsuhteilla ja työntekijän reilulla ja oikeudenmukaisella kohtelulla. Downsifting-ajattelu heijastuu tutkimuksen tuloksissa, sillä kohtuullisia työaikoja, joustavuutta ja palkanmaksua kaikista tehdyistä työtunneista arvostetaan nykyisin aiempaa enemmän.

Talentumin Uratie-työnantajamielikuvatutkimus toteutettiin 17. kerran maaliskuussa 2012. Työssä olevien osalta tutkimukseen vastasi tuhat johtavassa asemassa tai ylempänä toimihenkilönä toimivaa. Samassa yhteydessä selvitettiin työnantajakäsityksiä myös teknis-kaupallis-yhteiskunnallis-oikeustieteelliselle alalle valmistumassa olevilta yli tuhannelta opiskelijalta.

Lisätietoja:

Talentum Uratie-työantajamielikuvatutkimuksesta 2012

tutkimuksen tuloksista

Turun KITI on valtakunnallisesti arvostettu koulutusyksikkö, josta valmistuneet kirjastoalan tradenomit ovat sijoittuneet erinomaisesti kirjasto- ja tietopalvelusektorin vaativiin tehtäviin. Hakijoita koulutusohjelmaan on ollut yhtä aloituspaikkaa kohden 8-10, valmistumisprosentti vuonna 2011 oli 83 ja koulutusohjelma on ollut taloudellisestikin menestyksekäs.

Kovan työn tulos

Etelä-Suomen alueella vain Turussa on ammattikorkeakoulutasoista kirjastoalan koulutusta. Muualla Suomessa koulutusta järjestetään Seinäjoella ja Oulussa. Lisäksi Turun AMK järjestää ainoana Suomessa kirjastoalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Turussa on panostettu paljon KITI:n kehittämiseen ja lakkautusuhan myötä pelättiin kaiken työn valuvan hukkaan.

Koulutusohjelman säilyttämisen puolesta syntyneeseen taisteluun osallistui yksikön henkilökuntaa ja opiskelijoita, alan järjestöjä (mukaan lukien Kumula) ja muita tukijoita. Koulutuksen jatkamista puolustava adressi keräsi Internetissä yli 1100 nimeä ja eri medioissa käytiin paljon keskustelua aiheesta. Taistelu tuotti tulosta, sillä 29.3. OKM ilmoitti päätöksessään koulutusohjelman jatkuvan.

–Työmarkkinajärjestöt ovat osoittaneet kantavansa oman vastuunsa maan talous- ja työllisyystilanteesta. On hyvä, jos sopimuksen ansiosta säästymme osasta kipeitä leikkauksia ja veronkorotuksia, joista maan hallitus tänään päättää, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.

Osapuolten arvion mukaan sopimus tuo toteutuessaan yli vuoden pidennyksen työuriin, mikä vähentää valtiontalouden leikkaustarvetta yli 2 miljardia euroa.

Työeläkemaksujen nosto riittävä

Akavan hallitus katsoo, että lopputuloksessa saavutettiin järkevä tasapaino ikärakenteen kehittymisen ja työeläkemaksujen välille.

Sopimus nostaa työeläkemaksuja vuosina 2015 ja 2016 kumpanakin 0,4 %. Seuraavien vuosien maksuista sovitaan myöhemmin. Akava on tyytyväinen maltillisiin korotuksiin.

–Työeläkemaksut ovat veroluonteisia maksuja, joten niiden korottaminen syö palkansaajien ostovoimaa. On parempi katsoa, millainen maan talous- ja työllisyystilanne parin vuoden päästä on ja tehdä päätöksiä jatkosta vasta silloin.

Työttömyysturvaa sidotaan aktiivisuuteen

Akavan mielestä on hyvä, että työttömyysturvan uudistamisessa korostuu työttömän oma aktiivisuus. Työttömyysturvajärjestelmää aiotaan kehittää niin, että se palkitsee työttömiä, jotka osallistuvat erilaisiin työllistämistoimiin tai koulutukseen.

Akavan on pettynyt osa-aikaeläkkeen ikärajan nostoon 61 vuoteen.

–Osa-aikaeläke on monelle akavalaiselle tärkeä työuran pidentämisen keino. On kuitenkin hyvä, että ikäraja nousee vasta 2015, Fjäder sanoo.

Akavan Erityisalat patistaa kuntapäättäjiä kiinnittämään huomiota pienten erityisalojen innovatiivisiin keinoihin torjua syrjäytymistä.

– Kirjasto opettaa senioreille tietotekniikkaa, museo on osa maahanmuuttajien kotoutusohjelmaa, taide tukee muistisairaita, toimintaterapian avulla vajaakuntoinen pääsee kiinni työelämään ja nuorisotyöntekijällä on keinoja vetää nuori takaisin yhteiskuntaan vielä silloinkin, kun muut tahot ovat jo luovuttaneet, luettelee Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.

– Kirjasto-, museo-, kulttuuri-, toimintaterapia- ja nuorisopalvelut tulee hyödyntää täysimääräisesti uuden ajan palvelumuotoilussa, jossa julkista palvelupalettia pohditaan aidosti asiakkaan näkökulmasta ja perinteiset sektorirajat ylittäen, Luomanmäki sanoo.

– Kulttuuripalvelut tarjoavat perinteisen kulttuuritehtävänsä lisäksi yhteistyömahdollisuuden esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen haasteita ratkottaessa. Tarvitaan uutta ajattelua, uutta palvelumuotoilua, joilla poikkihallinnollisesti yhdistetään kulttuurialan osaaminen sosiaali- ja terveysalojen toimintoihin. Tämä tukee osaltaan pyrkimystä kehittää julkisia palveluja ihmisläheisin keinoin.

– Edustamillamme palveluilla on tarjota helppokäyttöisiä avauksia, joilla on tilausta juuri tässä ajassa. Kansalaiset pitävät kulttuuripalveluita myönteisinä ja hyödyllisinä. Ne lisäävät arjen hyvinvointia ja kynnys niiden käyttämiseen on matala. Lisäksi maan kattava palveluverkko on valmiina lähipalveluista kulttuurilaitoksiin, ja palvelut on tuotettu asiantuntevasti ja laadukkaasti.

Pois sektoriajattelusta, pitkän aikavälin säästöt tärkeiksi

Akavan Erityisalat pitää outona, etteivät puheet syrjäytymisen ennaltaehkäisystä ole laajemmin edenneet käytännön toimenpiteiksi, vaikka kyse on eettisestä tavasta säästää kustannuksissa.

– Onko ongelma se, että hallintorakenteet suosivat sektoroitunutta ajattelua. Ennaltaehkäisy vaatii rahallisen panostuksen tänään vaikkapa nuorisotoimeen, ja säästöt realisoituvat vuosien kuluttua sosiaalitoimessa. Kapea ja budjettivuoteen sidottu sektorimittarointi ei tällaista säästämistä noteeraa. Siksi lähestymistapaa on muutettava, Luomanmäki huomauttaa.

– On varmasti myös reviiriajattelua eri ammattialojen kesken, kun suuntauksen tulisi pikemminkin olla kohti organisaatiorajat ylittäviä moniammatillisia tiimejä. Tässä edustamamme alat ovat edelläkävijöitä: kirjasto- ja kulttuuritoimijat sekä toimintaterapeutit ovat pieniä ammattikuntia, joille on itsestään selvää toimia yhteistyössä ja verkottuneena yli sektori- ja kuntarajojen. Esimerkiksi kirjastoissa tietoverkot kehitettiin jo alusta saakka mahdollistamaan tietojen vaihto, myös kansainvälisesti, Luomanmäki sanoo.

Liitto muistuttaa, ettei elämänhallintaa tukevista palveluista tule tinkiä kuntauudistuksen säästöpaineista huolimatta.

– Kuntasäästöt ovat uhka pienille palveluille, sillä niillä ei ole joukkovoimaa takanaan. On realistista pelätä, että ne joutuvat ensimmäisenä säästölistalle, vaikka palvelut päinvastoin tarjoavat ainutlaatuisia keinoja saavuttaa säästöjä ja edustavat vain prosentteja kuntien budjetista.

Luomanmäki puhui keskiviikkona Akavan Erityisalojen ja Suomen Mielenterveysseuran Onnea elämään ja säästöjä -tilaisuudessa Helsingissä. Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöt, Kumula mukaanlukien, toivat esille eri kuntapalvelujen merkityksen ihmisen elämänhallinnalle ja onnellisen elämän rakentamiselle. Voit katsoa tilaisuudessa esitetyt alakohtaiset videot täältä.

Akavan Erityisalat ry edustaa yli 6 000 kuntien asiantuntijaa ja esimiestä. Muun muassa kirjastonhoitajat, toimintaterapeutit, nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat sekä museoiden ja kulttuurialan asiantuntijat ovat järjestäytyneet omien jäsenliittojensa kautta Akavan Erityisaloihin. Kaikkiaan liitossa on yli 26 000 jäsentä.

Lisätietoja:

Akavan Erityisalat ry
Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki,
puh. 040 700 7800, salla.luomanmäki@akavanerityisalat.fi

Kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari,
puh. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi