Etla: tietotekniikka korvaa kirjastoammatit

Iltalehti julkaisi parisen viikkoa (13.1) sitten listan ammateista, jotka lehden mukaan käyvät tarpeettomiksi tietoteknisen kehityksen myötä. Artikkeli nojaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen muistioon, jossa pohditaan tietoteknisen kehityksen vaikutusta eri ammattien tulevaisuudelle. Muistiossa todetaan, että tulevaisuudessa jotkut ammatit saattavat käydä tarpeettomiksi tietoteknisen kehityksen johdosta. Myös kirjastoammatit olivat listalla. Kone korvaa ihmisen.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen muistio puolestaan viittaa Oxfordin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jonka kulmakivenä on toteamus, että Yhdysvalloissa 47 % työvoimasta kuuluu ammatteihin, joiden työn voi teknologia korvata seuraavan ”kymmenen tai kahdenkymmenen” vuoden aikana. Tutkimustuloksissa todetaan myös, että teknologistuminen uhkaa erityisesti matalan koulutuksen ja matalan palkkauksen aloja.  Samainen tutkimus huomauttaa, että ”luonteeltaan monimutkaista ajattelua edellyttävä tai luova työ tai sosiaalista älykkyyttä edellyttävät tehtävät” ovat epätodennäköisempiä tietotekniikan korvattavaksi. Itse asiassa niin epätodennäköisiä että tutkijat rinnastavat epätodennäköisyyden tuohon samaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikajänteeseen. Tutkijat myös muistuttavat, että tutkimuksessa rajattiin pois poliittiset ja sosiaaliset muuttujat, jotka voisivat vaikuttaa teknologian käyttöönottoon.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos puolestaan vertailee muistiossaan Yhdysvaltojen tutkimustuloksia Suomen todellisuuteen. Iltalehti teki tästä siis lööppijutun, joka nojaa suomalaisen tutkimuslaitoksen muistioon joka perustuu Yhdysvaltoja koskevaan tutkimukseen. Ja tämän perusteella väitettiin että kirjastoammatit häviävät Suomesta. Vastuu on jossakin vaiheessa siirtynyt lukijalle, epäselvää on enää missä vaiheessa.

Yhdessä suhteessa tutkimus/kirjoitus lienee oikeassa. Kirjoja voidaan lainata automaatilla ja palauttaa automaatilla. Kone on joissakin kirjastoissa saattanut tulla ihmisen tilalle. Laitan myös pääni pantiksi, että jälleen on pohdittu tietoverkkoja kirjastojen korvaajana. Että kaikki tieto on verkossa, mihin siis tarvitaan kirjastoja? Norjalainen oikeustieteen professori Jon Bing  on kiteyttänyt asian hienosti: ”kirjastojen tarpeellisuuden kyseenalaistaminen käytettävissä olevan tiedon määrän ja saatavuuden perusteella on jokseenkin yhtä järkevää kuin karttojen tarpeellisuuden kyseenalaistaminen vain siksi että teitä on nykyään niin paljon”. 

Ja juuri tästä on kysymys. Kirjastotyö on muutakin kuin lainaamista ja palauttamista. Kirjastoissa tehdään myös kaikkea sitä, mitä tutkimuksen mukaan ei teknologia voi korvata. Monimutkaista ajattelua edellyttävää, sosiaalista älykkyyttä vaativaa ja luovuutta tarvitsevaa korkeaan koulutukseen pohjaavaa asiantuntijatyötä. Se on työtä johon vaikuttaa teknologisia ratkaisuja enemmän juuri ne ”poliittiset muuttujat” eli kuntien lyhytnäköinen säästöpolitiikka.

Julkaistu 30.01.2014

Jussi Näri

Jussi Näri

on liiton toiminnanjohtaja. Hämeenlinnalainen kahden pienen pojan isä pitää kiinni hyvästä hallinnosta ja arvostaa suomalaista kirjastolaitosta ylitse muiden.

Takaisin ylös
© 2018 Kumula